Osuustoiminta ja vaalit, osa 475

Osuustoiminnalla on kaksi ilmenemismuotoa, joissa olen ollut tähän asti osallisena: osuusliikkeet tai -kaupat ja osuuspankki. Muita ei edes heti tule mieleen. Näissä kummassakin olen ollut jäsenenä siitä asti kun täysi-ikäisyyden saavutin. Kummassakin tapauksessa jäsenet ovat omistajia ja heillä on siten (periaatteessa) vaikutusvaltaa. Tämä sopii hyvin ajatusmaailmaani asiakkaan mahdollisuudesta vaikuttaa paljon käyttämiinsä palveluihin ja tuoda niihin inhimillisyyttä pelkästään yrityksen johdon taloudellisiin seikkoihin perustuvan päätöksenteon sijaan.

Siten olikin luonnollista, että lähden mukaan ehdokkaksi HOK-Elannon edustajistovaaleihin. Miettiä ei tarvinnut. Samoilla perusteilla olin kiinnostunut Päijät-Hämeen Osuuspankin edustajistovaaleista pari vuotta sitten, mutten voinut asettua ehdolle, sillä ehdokkuus vaati asumisen pankin toiminta-alueella. Kullakin kunnalla oli oma kiintiönsä valittavien määrän suhteen. Mutta näissä vaaleissa ei tällaisia ongelmia ollut.

Vaaliteemojakin on seuraavasti:

Kattava kauppaverkosto, monipuolinen valikoima, riittävästi henkilökuntaa

Pääkaupunkiseutu kehittyy koko ajan. Väkimäärä lisääntyy, ja sen myötä rakennetaan uusia asuinalueita. Onkin tärkeää, että uusille alueille rakennetaan myös kauppoja, sananmukaisesti lähikauppoja. Suuremmissa kaupoissa valikoimaa löytyy jo luonnostaan, mutta on tärkeää, että myös pienemmistä kaupoista löytyy mahdollisimman monipuolinen valikoima. Monipuolinen valikoima edistää myös kestävää kehitystä. Ei ole aina tarvetta lähteä (mahdollisesti omalla autolla) kauemmas markettiin, kun lähikauppa tarjoaa hyvää palvelua. Kaikissa myymälöissä tulee olla riittävästi henkilökuntaa, jotta myös työntekijät ovat tyytyväisiä ja asiakkaiden tarpeet tulee huomioitua nopeasti.

Bonusjärjestelmän kehittäminen

Bonusjärjestelmä on jo varsin kattava, ja siitä todella on iloa asiakkaalle. Itse bonuksen määräytymistaulukossa on vielä paikoin turhan korkeita portaita. Näitä portaita tulisi madaltaa ja siten tehdä bonusjärjestelmä vielä asiakasystävällisemmäksi. Lisäksi yhteistyökumppanien määrää voisi edelleen lisätä.

Rautakauppaa pääkaupunkiseudulla

On se kumma, kun pientä nikkarointia välillä harrastava osuustoimintamies joutuu käymään K-Raudassa! Sellon Prismasta kyllä saa maalia, mutta pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin S-ryhmäläistä rautakauppaa. Tai kuten Lahdessa jo on: asumisen tavaratalo Kodin Terra. Vastaavanlaisia tavarataloja mahtuisi pääkaupunkiseudulle vähintään kolme. Rautakaupan puolella on turha antaa Keskolle ylivoimaista markkinaosuutta.

Näiden lisäksi tärkeää on hintatason pysyminen edullisena ja kilpailukykyisenä, kun ruoan hintakin tulee nousemaan. Pienemmissä liikkeissä, kuten Alepa ja Sale, hintataso on korkeampi, mutta tämä on ymmärrettävää, sillä ylläpito- ja henkilöstökulut ovat pienemmissä liikkeissä suhteessa suuremmat. Eräs vasemmistoliittolainen ehdokas oli jo kovasti vaatimassa Alepan hintojen laskemista S-Markettien tasolle. En pidä tätä realistisena, sillä suuremmat liikkeet ovat kustannustehokkaampia ja asiakkaita käy suhteessa enemmän, mihin alhaisemmat hinnat niissä perustuvat. Suuremmat liikkeet voivat myös tilata tavaraa suuremmissa erissä.

Bonusjärjestelmä kortteineen on muuten mahtava, kun miettii millä perusteella bonusta maksettiin ennen korttijärjestelmän tuloa. Tosin muistelen myös kaiholla aikaa, jolloin kauppalaput säilytettiin ja loppuvuodesta laskettiin ja palautettiin paikalliseen osuuskauppaan. Bonustakin tuli huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Nykyisellään bonusta saa jo melko vähäisillä ostoksilla.

Numeroni on 475. Ja jos se ei tunnu sopivalta numerolta, niin äänestäkää edes jotain toista ehdokasta. Ne keillä äänestysmahdollisuus on (yli 500000 asiakasomistaja), sen käyttäköön.